juhlat

Anne: Romeota juhlittiin ja hän sai meiltä villapaidan lämmittämään. Romeon äiti oli tehnyt rommia ja lähettänyt sitä Karibialta. Ihanan vaaleanpunaista ja karkin makuista. Maisteltiin myös äidin lähettämiä kookospaloja. Syötiin salaattia ja juotiin viiniä, jälkkäriksi kahvit ja tuulihatut. Soitettiin myös Meri-Tuulialle ja Romeo opetteli suomea: Moi tuulihattuMeri! Romeo on kyllä ihana sairaanhoitajaopiskelija, lämmin ja huumorintajuinen. Illalla käytiin alakerran baarissa kuuntelemassa bändiä, joka ei ollut ihmeellinen. Naurettiin myös olutta, joka maistui ja haisi pahalle. Lopulta mentiin meren rantaan katsomaan tähtiä ja kävelemään kauniiseen yöhön.
Tänään aurinkoinen ja lämmin päivä taas helli meitä. Oltiin aallonmurtajalla lukemassa kirjaa ja ottamassa aurinkoa. Myös isäntä kävi meitä moikkaamassa ja maksettiin joulukuun vuokra. Juttelu ranskaksi kävi hyvin ja toivotettiin hänelle hyvää päivän jatkoa. Paljon hymyjä, kohteliaita tervehdyksiä ja kättelyitä. Sähkö käytiin yhdessä lukemassa mittarista ja maanantaina tapaamme uudestaan laskun tiimoilta.
Merellä on vilkasta, paljon purjeveneitä ja kalastajia. Ihmiset kävelevät rannalla, lapset pelaavat pallolla ja koirat juoksevat innoissaan sannalla. Me ostettiin iltapäivän lehdet ja mentiin lukemaan ne rannalle muiden joukkoon. Kari soittaa kitaraa ja tekee uutta biisiä, näppäilee sointuja ja kirjoittaa sanoja. Kohta mennään vielä kauppaan ja käydään tekemässä tämä blogi nettikahvilassa. Illalla hyvää ruokaa majakassa ja vähän viiniä pikkujoulun merkeissä. Nyt on jo joulukuu, joka on meidän lähtökuukausi. Se on sekä haikeata että iloista. Haikeata on jättää majakka ja vuoret ja pikkukylät ja tuo alati eläväinen meri. En ole koskaan ennen elänyt meren rannalla, tämä on ollut ainutlaatuinen kokemus. Sen ääniä, värejä, auringonnousuja, tähtitaivasta,kuunsiltoja ja simpukoita&meritähtiä tulee varmasti ikävä vielä monta kertaa. Myös myrskyjä, armotonta tuulta ja valtavia aaltoja, pauhantaa ja paukahduksia joita kuuluu myrskyyönä.
Iloista on nähdä lapset ja kuulla kuulumiset, astua kodin ovesta sisään ja nähdä kaikki tutut esineet taas omilla paikoillaan. Iloista on myös tavata sukulaiset ja ystävät. Voi miten kaikkia ihania ihmisiä onkin ollut ikävä! Iloista on myös palata arkeen hyvän ja rentouttavan loman jälkeen ja ottaa oma paikkansa maailman hyörinässä. Minulla on sellainen onni, että saan työssäni tavata paljon ihmisiä heidän kotonaan, se on kunniatehtävä ja suhtaudun siihen vakavasti. Koti on jokaisen ihmisen turvapaikka ja koti on siellä missä on rakkaat ihmiset, eläimet ja muistot. Varmasti meillä on monta kotia ehkä monissa maissakin!