LINNAREISSU

Anne: Lähdettiin retkelle vuorille Cathar country:lle katsomaan vanhoja linnoja päämääränä Carcassonne.Kilometrejä lenkille tuli 300 km. 1200-luvulla oli perustettu The Castle of the Counts. Viisi linnaa, “the five sons of Carcassonne” muodostivat ensimmäisen puolustuslinjan lähellä olevaa Catalan-Aragon rajaa. Linnat olivat Aquilar, Queribus, Peyrepertuse, Puilaurens ja Termes.
Hieno reitti pienten kylien ja vuorien kautta. Tie kulki läpi solien ja vuoret olivat upeita. Puilaurens Castle oli upean näköinen linna 697m korkealla vuorella. Alla oli pieni kylä, joki ja muutama kaunis kesäasuntolinna. Ja linnan takana rosoreunaiset vuorenhuiput, kuin saduista.
Seuraava linna oli Argues Castle, ajoimme Couiza:sta viehättävän pienen Serres- kylän läpi ja näimme linnan nököttävän metsän laidalla laaksossa. Linna oli valitettavasti kiinni joulukuun, joten tyydyimme vain ihailemaan sitä ulkoapäin. Ajoimme läpi Carcassonnen kaupungin ja juutuimme keskustan uskomattomaan ruuhkaan, käsittämätöntä! Ajoimme puolessa tunnissa 500m, jonka jälkeen Saaristo otti tiukan vasemman ja lähdimme etsimään itseämme keskustasta pois! Löysimme lopulta ulos ja kiertotien la Citeen eli linnoitukseen. Linnoitus oli nimeltään la Cite, jonka hetken harhailtuamme ymmärsimme.
Carcassonne on Mustien vuorien juurella.118 ekr. Narbonnen alue löydettiin, pax Romana solmittiin ja Carcassonne, se oli jo sen niminen, perustettiin. 300-luvulla aluetta kiersivät muurit ja siellä oli 30 tornia pystyssä. Carcassonnen nykyinen linna on 1200-luvulla perustettu vanhan linnan ympärille. Se on linna linnassa. Kävelimme kujilla, osa kaupoista ja ravintoloista oli jo kiinni, hotelleja oli kyllä auki. Osuimme hienon valokuvaajan näyttely-ja ateljeepaikkaan. Hän oli kuvannut linnoja ja alueen paikkoja ja kuvittanut kirjoja. Miehen sivut ovat www.sioen-photo.com. Ostin herralta muutaman kortin, a 4.50e.
Tällä paikalla on vanha historia, nykyisin siellä on myös markkinapaikka kauppoineen, ravintoloineen ja hotelleineen. Kotimatkaa jatkoimme kohti Narbonnea ja siitä taas moottoritielle rekkojen joukkoon. Ajaessamme kolmatta ohituskaittaa oli ilmeisesti tuuli kaatanut jonkun viitan, joka törrötti 2 metriä kaistan puolelle. Saariston nopeiden refleksien ansiosta saimme sen väistettyä, takana oleva auto törmäsi siihen ja sinkosi sen vastaantulevien kaistalle, jonka jälkeen näimme peruutuspeilistä satojen peruutusvalojen syttyvän, miten lopulta kävi; emme tiedä. Kotiin päästyämme avasimme oluet ja olimme taas onnellisia että selvisimme Barcelonan tieltä hengissä!
Kuvia taas lisätty kansioon; Uudet