katusoittaja

Anne ja Kari: Aamulla uimassa eka kertaa Välimeressä. Ihanat aallot saivat kirkumaan ja hyppimään! Tänään on kesä, plus 26 astetta ja sininen taivas. Usva on mereltä poistunut ja vihdoin näemme rannikkoa Espanjan Costa Bravan,suomeksi villiin rannikkoon asti...eli näkyvyys on hulppeat 50 km. Vuoret, siis Pyreneet näkyvät komeasti parvekkeelta. Tuntuu aivan liian hyvältä ollakseen totta. Suomalaisen kuuluu aina kuitenkin pelätä pahinta...no, kai ne raggarit kuitenkin ovat edes potkimassa meidän autoa;) Lauantain kunniaksi myös pyykkipäivä, pesin kylpyammeessa farkuista sukkiin kaikki.
Parvekkeella ne kaikki kuivuivat hyvin.Jotenkin pyykkäämällä ja siivoamalla samalla tätä paikkaa ottaa omakseen. Keräsin myös ison kasan simpukoita ja koristelin niillä pöydän ja laitoin kynttilöitä.
Romeon kanssa olimme Perpignanissa kävelyllä ja kävelykadulla istuimme ulkoterassilla oluella,Meteor-olut oli hyvää. Siellä soivat katusoittajan Charles Aznavourin sävelet.Romeo ei kulje yhdenkään katusoittajan ohi antamatta kolikkoa, vaikka opiskelija onkin. Saimme myös Barcelonan kartan ja muita esitteitä häneltä. Ihana opas meillä täällä!
Illalla Kari teki tuorepastaa ja kookoskatkarapukastiketta!! Superhyvää, vaikka täältä emme löytäneetkään currrytahnaa. Emme löytäneet myöskään chiliä kaupasta.
Majakkakeittiö toimii hyvin, vaikka uunia ei olekaan. Eikä esim. vispilää, mutta haarukalla vispaten saimme letut eilen onnistumaan. Olemme keittiöstämme onnellisia, ulkona syöminen on kallista.
Öisen hikoilun syykin selvisi, lakanan alla oli muovinen suoja, samoin tyynyissä!!! Merde, nyt ne vasta kunnolla tsekkasin ja lensivät kaaressa hyllyyn! Ja meillä vielä mukana omat peitot, untuvaa tietenkin; joten melkoisessa hautomossa on viikko nukuttu.