kaktus
Anne: lähdettiin Romeon kanssa retkelle Salsesin Etangiin kiikarit kaulassa lintuja katsomaan. Ajettiin pikkutietä pöheikköön, ei löydetty reittiä perille. Mutta nähtiin kuitenkin paljon pikkulintuja ja perhosia. Mentiin Perpignaniin ja löydettiin parkkihalli läheltä keskustaa ja ymmärrettiin jopa miten se toimii. Aika maalaiseksi sitä itsensä aina isoissa kaupungeissa tuntee. Käveltiin ihmispaljoudessa lämpöisessä ja aurinkoisessa kelissä. Käytiin syömässä ruotsalaisten pitämässä ravintolassa. Se oli kuin kotiin olisi mennyt. Söin lihapullat puolukkahillolla ja näkkileipää.Jälkkäriksi vohvelia hillolla ja kermavaahdolla.Nam ja maiskis!
Tavattiin siellä ruotsalainen pariskunta, joilla oli talo lähellä Caneeta. Juteltiin retkikohteista ja he antoivat paljon vinkkejä hyvistä paikoista. Mukavia ihmisiä ja hyvin ystävällisiä. Ja oli kiva puhua englantia taas pitkästä aikaa ja ymmärtää mitä toiset puhuvat.
Käytiin myös maaseudulla ja kerättiin kaktuksen kukintoja, joissa paljon piikkejä. Syötiin niitä sitten täällä kotona. Jännä maku, koostumukseltaan kuin kiiwiä ja väriltään kuin punajuurta, sormet tulivat punaisiksi samalla lailla. Maku oli hyvä, hieman makea.
Eilen illalla katsottiin rugbyn pronssiottelu, jonka Ranska hävisi oikein kunnolla Argentiinalle. Voi voi mikä fiasco ranskalaisille! Tuli ihan Suomi mieleen ja katkerat häviöt Ruotsille. Tänään on vuorossa loppuottelu Englanti-Etelä-Afrikka. Tarjoilijapoika ravintolassa oli englantilainen ja hän kysyi heti meiltä ketä kannatamme ja odotti kovasti illan ottelua.Täällä siis kaikki puhuvat rugbysta. Ja kaiken lisäksi hän muisti meidät ja Merin, olitte täällä keväällä.Jee, sekin tuntui mukavalta, kun joku tunnisti meidät.
Ilta on jo pimentynyt, kuu paistaa meren yllä ja lämpötila laskee yöllä kymmeneen; hulaa
kohta pitää laittaa lämppäri jo päälle ja täällä majakassamme ollaan villasukat jalassa ja villapaita päällä! Ja harmitellaan että ranskalaisilla ei ole saunaa, joten nauttikaa te siellä Suomessa lauantai-illan löylyistä ja lämmöstä!
Kari: ruokanautinnot Ranskassa jatkuvat...ollaan vajottu jo niin alas että syömme vaikka kaktukset maasta ja jopa ruotsalaistenkin ruoka jo kelpaa! Opimme tosiaan tänään syömään kaktuksen kukintoja. Niitten poimiminen on aika tuskallista johtuen niissä olevissa todella pienistä ja pistelevistä piikeistä. Ensimmäistä suuhun laittaessa oli aika varma että henkihän tästä lähtee, mutta maku todellakin yllätti positiivisesti. Eilen kävimme taas kaupassa siinä järjettömän kokoisessa Carrefour marketissa ja kuinkas ollakkaan, niin tarjouksessa oli jonkin sorttiset ravut halpaan 7,5€ hintaan kilo. No koko kilohan niitä sitten piti ostaa, koska ranskankieli ei taivu muun suuruisiin painomitta määreihin. Oli siinä illalla rouskutettavaa, ne tosiaankaan eivät olleet minkään tavallisen katkaravun kokoisia. Jonottaminen paikallisten kauppojen kassoilla on kanssa aika elämys. Koskaan ei tiedä onko oikeassa jonossa ja käykö siihen minkälainen maksuväline.Joka tapauksessa ruoka on täällä huomattavasti halvempaa. Koko täyteen ahdetun ostoskärryn saa ulos 100€. Esimerkikisi 15 tölkkiä cokis lightia saa hintaan 4,86€!!! Iso möhkäle Gouda juustoa 3€.Torihinnat ovat tästäkin vielä halvempia. Tomaatteja saa kilon eurolla ja salaattikerän 50 centtiin. Kasvisten syöntiä onkin tullut harjoitettua urakalla...ettei vaan vegaaniksikin tässä vielä!!! Ja Äidille vielä oikein hyvää syntymäpäivää sinne Suomeen!!!
Kommentit