NÄLÄN MAA



 Niin Ranskassa kuin täällä departementissä pyöriessä näitten vuosien aikana reissatessa ei ole voinut välttyä näiden meille oudoista ranskalaisten ruoka-ajoista. Jos et kerkee tai olet jossain tien päällä, niin turha on mennä ruikuttaa murkinaa mihinkään ruokapaikkaan klo 14 jälkeen. Turha on kanssa mennä ennen klo12 norkoilemaan ruokapaikan ovensuuhun. Ja sama laulu illalla. Ravintolat aukeaa klo 19 ja piste. Nälän maa. Niin monet kerrat on jouduttu menemään mäkkärille  syömään, kun suomalaisen sisäinen vellikello sanoo että nyt on nälkä!

No nyt on tällä reissulla täällä saaressa aika monessa mestassa käyty syömässä. Ja homma mennyt asteikolla; "Ette voi olla tosissanne-järjettömän hyvää". Ollaan käyty ihan normipaikoissa, ei siis missään iltapukumestoissa. Ravintoloita rannoilla ja kaupungeissa. Aika soronnnoo pohjalta ollaan menty ja pyritty kuitenkin aina paikallista tarjontaa suosimaan. Valittu siis myös kreolikeittiön tarjontaa. 

Ranskassa auttaa jos viitsii vilkaista oven pieleen. Le Guide du Routard on rinkkamatkaajien opas johon kerätty oivalliset ruokamestat missä hinta ja laatu mukavasti kohtaavat. Se on opas niille joille rakennetut seuramatkat saa puistatuksia aikaan. Opas siis suunnattu niille jotka haluaa nähdä muutakin kuin kulissit. Päästä tutustumaan paikallisiin asukkaisiin ja juttuväleihin heidän kanssa. 

Noh, meidän tapauksessa juttelut on kyllä jäänyt;) Aina kun jotain ongelmaa on syntynyt, niin se vähäinenkin englannin ymmärrys on kadonnut kyypparilta. Tänään yritimme tilata leipää pöytään...ei tullut. Yritimme saada vettä...ei tullut. Yritimme tilata jälkkäriä...ei tullut. Sanoin Annelle nyt lähetään oikeesti vetää täältä, mutta Anne hyväntahtoisena suomalaisena halusi odottaa, että kyllä ne varmaan kohta tuo. No ei tullut. Ei meinattu myöskään saada laskuakaan aikaiseksi, kuulemma hänen täytyy hakea patron eli pomo paikalle. No ei tullut. Noh... kaveri sai sitten ihan itse raavittua syömisistämme laskun aikaiseksi, mutta nopeella päässälaskulla se loppusumma heitti 35€liikaa. Sitä sitten paperille räknättiin uudestaan niin saatiin lopputulos samaksi mitä hinta ruokalistassakin oli. Merde!

Myös toisin päin on käynyt. Nykyään päässälaskutaito on katoavaa kansan perinnettä. Jos maksaa seteleillä niin tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa paljonko annetaan takaisin. Anne kävi yhdessä paikassa sapuskat maksamassa ja antoi kyypparille 60€ käteen. Tämä meni laskemaan rahat takaisin kuin oltaisiin annettu satanen. Sillä kertaa kahden hengen ateriat tuli maksamaan juomineen 6€, vaimo oli kerrankin hiljaa.


L suunnattu etenkin niille, joita s





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täällä taas

Kuva
Vuosi sitten kun palailtiin kotiin, niin päätettiin ottaa uusiksi parin kuukauden loma täällä Martiniquella. Nyt kun olemme tänään viikon täällä oleskelleet niin pieni yhteenveto ekasta viikosta paikallaan. Tällä kertaa meillä on 4 eri Airbnb lokaatiota eri kohdilla saarta. Ensimmäinen viikko vietettin Le Carbetissa saaren pohjoisosassa viehättävän ranskalaisen jo eläkkeellä olevan Paulan luona. Jaoimme hänen kanssaan kaksion jossa meillä oli oma huone. Yhä edelleenkään emme osaa ranskaa mutta keskustelut, jopa syvällisetkin, menivät google translaten kanssa mukavasti. Paula edusti varttuneempaa ikäluokkaa kuten jo mekin, ja hänestä oli hauskaa että olimme kuin teinit puhelimet koko ajan nenämme edessä kun yritimme kommunikoida toistemme kanssa! Olimme ensimmäiset ei-ranskaa puhuvat vieraat hänen luonaan. Ja tietysti ekat suomalaiset joihin hän on törmännyt. Paulan luona elimme hyvin terveellistä elämää; iltaisin söimme kasviskeittoa ja joimme hänen tarjoamaa yrttiteetä:)  Autoseikkail
Lue lisää

Ranskalaiset ovet ja lukot

Kuva
 Muutama huomio näistä ovista kun yrittää kulkea. On kyllä sellaiset arpajaiset välillä, että mikäköhän avain mihinkin oveen sopii. Vaihdettiin täällä saarella taas pariksi viikoksi uuteen Airbnb paikkaan ja avainlaatikossa, kun ymmärrettiin miten sen saa auki, odotti kasa nykkeleitä. Avaimethan ovat ulkonäöltään kuin ennen vanhaan mun Ladan avaimet. Tosin Ladaan oli helpompi päästä sisälle ja jos ei avainta kiertämällä lähtenyt käyntiin, niin sitten veivillä. Ranskalaiset lukkosepät ovat kekseliäästi keksineet myös sellaisen version lukon avaamiseen, että sinun täytyy nostaa oven kahvaa samalla ylöspäin kun kierrät avainta lukossa avataksesi oven...luoja, ennen kuin tajusi...varpaan kynsi mustana kun riuhdoin ja potkin ovea että millä jumaleisson tämä oikeesti aukeaa!!! Tänään aamulla katsomaan taloyhtiön uima-allasta ja mainostettua yksityistä pääsyä meren rannalle. Rouva oli tehnyt asian selkeytykseksi oikein videon Youtubeen.  Eli ei sitten ollutkaan ne huoneiston esittelyssä ollee
Lue lisää

Case-Pilote

Kuva
  Ja sitten kohti seuraavaa majapaikkaa eli ollaan 16 päivää pienessä kalastajakylässä; Case-Pilote. Talomme sijaitsee korkealla, joten täällä onneksi tuulee kokoajan vilvoittaen oleskelua. Muutama vuosi taaksepäin kylä tosiaan oli hiljainen, muutama talo rannalla oleva pikku kylä, mutta globaali turismi löytänyt myös tänne. Niin kuin mekin. Yhä kuitenkin kalastajat saavat toimeentulonsa merestä.  Kuten turistit niin muutkin vieraslajit ovat nykyisin uhkana. Yksi kalastuksen ongelma on vieraslajina Intiasta ja Tyyneltämereltä levinnyt Leijonakala. Se on äärettömän myrkyllinen muille kaloille ja voi aiheuttaa allergisille ihmisille jopa kuoleman. Myrkky sijaitsee kalan piikkien päissä, eli muuten koreaa fisua ei kannata mennä silittämään. Hyvä puoli on, että kun kalan piikit fileoi pois, se on mainio ruokakala! Linkki  hesarin juttuun  https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002907224.html Olemme nauttineet eniten tästä omasta uima-altaasta. Aamu alkaa uinnilla ja vesijumpalla ja illalla täh
Lue lisää