LE DIAMANT


 Pitää hieman avata tätä meidän valitsemaa majapaikkaakin, miksi juuri täällä. No siihen  on aika helppo vastaus. Täällä tuulee. Sanotaanko näin, että kun pohjosesta tänne tullaan melkein napapiiriltä, niin lämpö on suomalaiselle järisyttävä ennen kuin siihen tottuu. Yleensä siihen menee se pari viikkoa ja sitten useimmilla jo lentokenttä kotia kohti kutsuu. Tämä paikka sijaitsee saaren eteläosassa Atlannin puolella. Lämpötilaerot, vaikka eivät ne kummoisia olekaan, niin jatkuva tuuli joka saaren tällä puolella puhaltaa mukavasti kuitenkin saa olon tuntumaan kohtuulliselta. Haittapuoli on sitten rannalle vyöryvät suuret aallot. Rantaa ei voi kutsua millään lailla kauhean lapsiystävälliseksi. Rannoilla ei muutenkaan ole missään uimavalvojaa, joten tarkkana saa olla. Ranta itsessään on todella pitkä. Viralliselta nimeltään se on Grande Anse du Diamant ja mittaa sillä on 3km. Lähin vertaus voisi olla Hangon Tulliniemenranta 2km pituudella.

Tämä kylä on saanut nimensä sen edustalla olevasta suuresta kalliosta joka kohoaa 175m korkeuteen. Merimiehet aikoinaan näkivät horisontissa siintävän timantin. Näkivät ne paljon muutakin mielikuvituksessaan. Vuorijono joka kuvan oikeassa laidassa on nimeltään; La femme Couchée eli Lepäävä nainen. Kuvaa katsoessa vasemmalta, niin ensin polvet hieman koukussa, rinta, pää ja lopuksi hiukset laskeutuvat oikeaan reunaan. Kannatta siis ottaa ensin muutamat rommihujut niin pääsee samaan moodiin entisten merenkävijöiden kanssa.

Tuo eroosiossa muodostunut kallio Le Diamant omaa myös värikkään historian joka ajoittuu Napoleonin sotiin 1804 kun ranskalaiset ja engelsmannit hutkivat toisiaan kyseisessä sodassa. Englantilaiset tekivät saaresta kalliofregatin, HMS The Diamant siis saari joka on paikallaan nimettiin His Majesty´s Ship!!! 120 merimiestä oli vahvuutena kyseisellä kivellä ja he saivat sinne tehtyä tykkipatteriston. Saari on vain 3 km mantereesta ja tykit osoittavat siis rannan suuntaan. Suurta neroutta ei varmaan tarvittu että seilattiin saaren toiselta puolelta ja näytettiin pitkää nenää englantilaisille. No puolitoista vuotta ukkelit siellä istuskelivat.
Näkymä meidän parvekkeelta. 






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täällä taas

Ranskalaiset ovet ja lukot

Case-Pilote