AUTON VUOKRAUS

Olin kyllä päättänyt etten ikinä itse aja tällä saarella vaan toisin kävi. Ranskalaiset muutenkin ajavat kuin kaistapäät mantereenkin puolella, mutta täällä saarella se on vielä hullumpaa. Vähän niin kuin kiinalaiset turistit ruotsinlaivan buffet pöydässä, jos siinä edessä pienikin rako, niin siihen eteen kyllä tungetaan. Täysin käsittämätöntä on ajaa kenenkään perässä, ohi on päästävä! Saarihan on käytännössä tulivuorista syntynyt ja sen keskusta on korkealla olevaa sademetsää. Täällä siis ei ole ylenpalttisesti lääniä mihin tietä rakentaisi. Siispä tiet ovat kapeita ja kiharaisia. Täällä on vain yksi nelikaistainen päätie joka on noin 30 km pitkä. Muut tiet onkin sitten aika rännejä suomen mittapuulla katsoen. Pikkaisen leveämpiä kuin meidän pyörätiet varsinkin tuolla aivan maalla ja viidakossa. No takaisin siihen autoon. Ei nyt menty mihinkään Hertziin tai muuhun ylikansalliseen vuokraamoon, vaan päätettiin tukea ihan paikallista. Kaikki ruletti netissä ihan ok, varaus ja etukäteen varausvahvistus joka oli 10%. Sitten vaan autoa hakemaan...siihen istuskeluun vuokraamossa menikin sitten pari tuntia. Etukäteen oli katsottu SUV Dacia jolla nyt varmaan nämä mäet saisi könyttyä ylös. No eipä sitä sitten löytynytkään. Sitä ihmetellessä sitten tarjottiin tilalle Citroen C3 joka kyllä passasi erinomaisesti. Auto oli tuliterä! Mittarissa 11km ja muovit vielä penkkien päällä. Pikku ongelma vain, että missä kärryn avaimet. Auton toimittaja oli unohtanut jättää avaimet autoa tuodessaan. Ilta pimeni ja yö tuli kun ooteltiin avaimen tuojaa. Toive oli että olisi päässyt valoisaan aikaan tien päälle koska haastetta riittää ihan päiväsaikaankin tyyrätessä. Pientä haastetta oli kun vihdoin puikkoihin pääsi. Miten tää edes lähtee liikkeelle? Automaatti vehje ja kaikki infonäytössä tietysti ranskaksi. En kehdannut enää mennä putiikkiin sisälle kysymään että kuinkas tätä oikein ajetaan. Todennäköisesti olisi vuokraus mun osalta peruttu ja annettu tilalle mopo. Hetken vipstaakkeleja ropaten löytyi yhdistelmä millä sitikka saatiin yhteistyöhaluiseksi. Ja eiku on the road!
Umpi pimiässä ranskalaisten suhareitten ympäröimänä päästiin kuitenkin takaisin tänne meidän majalle ihan terveenä. Oli kyllä aivan pakko ottaa pienet rommit sille:)


Olisi kyllä ollut tarjolla myös tällainen kunnon hippiauto.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täällä taas

Kuva
Vuosi sitten kun palailtiin kotiin, niin päätettiin ottaa uusiksi parin kuukauden loma täällä Martiniquella. Nyt kun olemme tänään viikon täällä oleskelleet niin pieni yhteenveto ekasta viikosta paikallaan. Tällä kertaa meillä on 4 eri Airbnb lokaatiota eri kohdilla saarta. Ensimmäinen viikko vietettin Le Carbetissa saaren pohjoisosassa viehättävän ranskalaisen jo eläkkeellä olevan Paulan luona. Jaoimme hänen kanssaan kaksion jossa meillä oli oma huone. Yhä edelleenkään emme osaa ranskaa mutta keskustelut, jopa syvällisetkin, menivät google translaten kanssa mukavasti. Paula edusti varttuneempaa ikäluokkaa kuten jo mekin, ja hänestä oli hauskaa että olimme kuin teinit puhelimet koko ajan nenämme edessä kun yritimme kommunikoida toistemme kanssa! Olimme ensimmäiset ei-ranskaa puhuvat vieraat hänen luonaan. Ja tietysti ekat suomalaiset joihin hän on törmännyt. Paulan luona elimme hyvin terveellistä elämää; iltaisin söimme kasviskeittoa ja joimme hänen tarjoamaa yrttiteetä:)  Autoseikkail
Lue lisää

Ranskalaiset ovet ja lukot

Kuva
 Muutama huomio näistä ovista kun yrittää kulkea. On kyllä sellaiset arpajaiset välillä, että mikäköhän avain mihinkin oveen sopii. Vaihdettiin täällä saarella taas pariksi viikoksi uuteen Airbnb paikkaan ja avainlaatikossa, kun ymmärrettiin miten sen saa auki, odotti kasa nykkeleitä. Avaimethan ovat ulkonäöltään kuin ennen vanhaan mun Ladan avaimet. Tosin Ladaan oli helpompi päästä sisälle ja jos ei avainta kiertämällä lähtenyt käyntiin, niin sitten veivillä. Ranskalaiset lukkosepät ovat kekseliäästi keksineet myös sellaisen version lukon avaamiseen, että sinun täytyy nostaa oven kahvaa samalla ylöspäin kun kierrät avainta lukossa avataksesi oven...luoja, ennen kuin tajusi...varpaan kynsi mustana kun riuhdoin ja potkin ovea että millä jumaleisson tämä oikeesti aukeaa!!! Tänään aamulla katsomaan taloyhtiön uima-allasta ja mainostettua yksityistä pääsyä meren rannalle. Rouva oli tehnyt asian selkeytykseksi oikein videon Youtubeen.  Eli ei sitten ollutkaan ne huoneiston esittelyssä ollee
Lue lisää

Case-Pilote

Kuva
  Ja sitten kohti seuraavaa majapaikkaa eli ollaan 16 päivää pienessä kalastajakylässä; Case-Pilote. Talomme sijaitsee korkealla, joten täällä onneksi tuulee kokoajan vilvoittaen oleskelua. Muutama vuosi taaksepäin kylä tosiaan oli hiljainen, muutama talo rannalla oleva pikku kylä, mutta globaali turismi löytänyt myös tänne. Niin kuin mekin. Yhä kuitenkin kalastajat saavat toimeentulonsa merestä.  Kuten turistit niin muutkin vieraslajit ovat nykyisin uhkana. Yksi kalastuksen ongelma on vieraslajina Intiasta ja Tyyneltämereltä levinnyt Leijonakala. Se on äärettömän myrkyllinen muille kaloille ja voi aiheuttaa allergisille ihmisille jopa kuoleman. Myrkky sijaitsee kalan piikkien päissä, eli muuten koreaa fisua ei kannata mennä silittämään. Hyvä puoli on, että kun kalan piikit fileoi pois, se on mainio ruokakala! Linkki  hesarin juttuun  https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002907224.html Olemme nauttineet eniten tästä omasta uima-altaasta. Aamu alkaa uinnilla ja vesijumpalla ja illalla täh
Lue lisää