BÈLÈ, INSTRUMENTTI, RYTMI JA TANSSI


Reissussa tällä  Martiniquen saarella on tullut törmättyä muutaman kerran tähän ilmiöön ja tietysti vanhana rumpalina on herännyt mielenkiinto asiaan. Ja kun saarella asuu vielä oma antropologi tytär, niin helppo oli asiasta tietoa  häneltä tähän lypsää:)

Bèlèrumpu on Martiniquelainen rumpu ja samalla myös heidän trationaalisen perinnetanssinsa nimi. 
Alun perin rumpua yritettiin kovertaa puusta, mutta se ei oikein toiminut eikä myöskään tietenkää orjilla sallittu omistaa mitään sen kaltaisia teräaseita rummun valmistamiseksi. Hyvin pian löydettiin rommitynnyrit oivallisiksi rummun aihioiksi. Rumpu poikkeaa oleellisesti afrikkalaisesta djembestä joka on muodoltaan enemmän pikarin muotoinen ja huomattavasti pienempi. Myöskin Bèlèn soittotapa on täysin erilainen. Bèlèä soitetaan istuen makaavan rummun päällä hajareisin. Tekniikkaan kuuluu että samalla kun soitetaan, niin voidaan kantapäällä hallita rummun kalvon kireyttä. Rummun lyöntikalvona käytetään lampaan nahkaa, jolla tavoitetaan matala maanläheinen soundi. Rumpuryhmään kuuluu kaksi Bèlèrumpua mutta soittajia on neljä. Kuten videosta näkyy niin kaksi hemmoa hoitaa rytmin kapuloilla (ti-bwa) soittaen rummun puista takaosaa. Musiikkiin kuuluu vain laulajat ja lyömäsoittimet. Päälaulaja toimii esilaulajana ja hänelle vastaa taustakuoro. Tänä päivänäkin tämä rumpu on yhä tärkeä symboli henkiselle ja kulttuuriselle vapaudelle.

Bèlè kansantanssi on vanhin kreolitanssi täällä Ranskan Länsi-Intian saarilla. Se heijastaa voimakkaasti vaikutteita afrikkalaisista hedelmällisyystansseista. Synkopoitu rytmi antaa tanssijoille mahdollisuuden improvisointiin tanssiliikkeissä. Tanssista on myös taisteluversio, danmyè, joka on liikkeittensä osalta sukua Brasialaiselle capoeiralle. Tämän tanssi varjolla orjat aikoinaan pystyivät salaa harjoittelemaan taisteluliikkeitä. Saarella on ollut aikoinaan monta orjakapinaa, mitkä orjan omistajat tukahduttivat. Maaseudulla edelleen hyvin läsnä oleva Bèlè käsittelee orjien historiaa, mikä valitettavasti on tämän saaren historiallinen totuus. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täällä taas

Ranskalaiset ovet ja lukot

Case-Pilote