Croisanttii vai Näkkärii

  On aika pienelle välitilinpäätökselle näin vuoden viimeisenä päivänä täällä oleskelustamme. Nämä 19 ekaa päivää täällä saarella on mennyt kyllä aivan lentämällä. Kun etäisyys tällaiseen isovanhempien lapsenlasten moikkaamiseen on lähes 10.000km niin silloin kyllä ymmärtää että 24/7 ei edes riitä. Kaikki on mennyt hienosti ja olematon ranskankielikään ei ole ollut ongelma. Olen aloittanut (kari) Duolingon kielikurssin ja kielenä ranska mikä ei varmaan kauhea yllätys ole;)  Meidän uudella vuokra-autolla on nyt suhailtu edestakaisin saarta ja liikenteessä on mukana pärjätty. Joskus vaan kauhua aiheutuu autoista joiden peräpeilissä on punainen tarra A, apprenti eli tarkoittaa aloittelevaa autoilijaa. Tarra pysyy kuulemma kolme vuotta autossa, mutta ainakin  nyt saamani omakohtaisen kokemukseni mukaan voisi sitä kyllä jatkaa kymmeneen vuoteen. No olihan meilläkin Suomessa aikoinaan ns. möllinkilpi, eli takalasiin piti ripustaa vuodeksi 80 km lätkä. Upeita rantoja on päästy k...

 Kun täällä Martiniquella kerran ollaan, niin ei voi välttyä aiheesta nimeltään rommi. Tuo karibialaisten merirosvojen kittaama jalo juoma. Tätä saarta pidetään rommin tuotannossa koko Karibian ykkösenä litramäärissä mitattuna. Ja täällähän on 11 rommipanimoa mihin melkeen kaikkiin pääsee vieläpä ilmaiseksi maistelemaan. Noh, kaikkihan alkoi siitä kun tollouksissaan Kristoffer Kolumbus lähti purkeillaan seilaamaan länteen päin vakaana aikomuksena löytää uusi reitti Intiaan. Vuonna 1502 sitten laivan kokka karahti Martiniquen rantaan, vaan ei paljon intialaisia näkynyt. Se ei Kristofferia  paljon haitannut, vaan hän julisti Länsi-Intian saaret löydetyksi.  Sokeriruoko kasvaa luontaisena Kaakkois-Aasiassa ja Tyynenmeren saarilla. Laji vaatii kasvaakseen  trooppisen  tai  subtrooppisen  ilmaston ja sitähän tältä saarelta nimen omaan löytyy. Päätettiin siis aloittaa sokeriruon viljely. Eurooppa himoitsi tuota makeaa herkkua ja sitä kutsuttiinkin valkoiseks...

 Joulu vietettiin Merin perheen kanssa täällä meidän vuokrakämpässä. Joulu täällä kestää kaksi päivää, täällä ei ole Tapaninpäivää lainkaan.  Kauppareissu ruuhkaisessa isossa tavaratalossa, kaikkea löytyi ja Norjan lohikin onnistuttiin saamaan. Ruokalistalla oli italialainen kylmä perunasalaatti, rakuunahunajaporkkanat, papuja, uunilohi, kylmäsavulohi, mereneläviä, isoja katkarapuja, oliiveja, juustolajitelma.  Jälkiruokana oli Jouluhalko; nyt jäätelön muodossa.  Kuusi tehtiin kämpän naulakosta ja se koristeltiin yhdessä. Ihmettelin että joulukukkia ei ollut tavarataloissa myynnissä, ei hätää; niitä haettiin iltasella talon puutarhasta pöydän koristeeksi. Aattona tuli pukki ja voi sitä pikkupojan riemua lahjoista ja uudesta radio-ohjattavasta autosta. Frida sai ihanan uuden laukun ja paljon muuta nuoren tytön juttuja. Laulettiin ja juhlittiin, illalla oli pieni ilotulitusnäytös, jonka Romeo oli järjestänyt. Täällä on tapana että jouluyönä on ilotulitteita ja lahjat j...

Olin kyllä päättänyt etten ikinä itse aja tällä saarella vaan toisin kävi. Ranskalaiset muutenkin ajavat kuin kaistapäät mantereenkin puolella, mutta täällä saarella se on vielä hullumpaa. Vähän niin kuin kiinalaiset turistit ruotsinlaivan buffet pöydässä, jos siinä edessä pienikin rako, niin siihen eteen kyllä tungetaan. Täysin käsittämätöntä on ajaa kenenkään perässä, ohi on päästävä! Saarihan on käytännössä tulivuorista syntynyt ja sen keskusta on korkealla olevaa sademetsää. Täällä siis ei ole ylenpalttisesti lääniä mihin tietä rakentaisi. Siispä tiet ovat kapeita ja kiharaisia. Täällä on vain yksi nelikaistainen päätie joka on noin 30 km pitkä. Muut tiet onkin sitten aika rännejä suomen mittapuulla katsoen. Pikkaisen leveämpiä kuin meidän pyörätiet varsinkin tuolla aivan maalla ja viidakossa. No takaisin siihen autoon. Ei nyt menty mihinkään Hertziin tai muuhun ylikansalliseen vuokraamoon, vaan päätettiin tukea ihan paikallista. Kaikki ruletti netissä ihan ok, varaus ja etukäteen ...

 Patonki, tuo ranskalaisuuden pyhä symboli. Se kainalossa on iät ja ajat kuljettu pitkin poikin Ranskan maata. Mikä onkaan perinteikkäämpi näky silmälle kuin ranskalainen, joka mennä viipottaa patonki kainalossa.  Sitä leivotaan  noin kevyet 6 miljardia kappaletta vuosittain. Luvussa toki mukana kaikki Ranskan depardementit. Sen syntyhistoriasta ei tarkempaa tietoa, ehkä 1700-luvulla nähnyt päivän valon. Erään tarinan mukaan Napoleon olisi tilannut sen armeijalleen ja määrännyt sen leivottavan pitkäksi ja kapeaksi jotta sotilaiden olisi helpompi kantaa niitä. Totta tai tarua. Ehkä kuiva patonki kävi myös lähitaistelu astalona jolla oli hyvä hutkia vihulaista.  Parisen viikkoa sitten kuului kummia, Unesco on valinnut sen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonsa. Patonki ja millainen sen pitäisi olla, on lukemattomia koulukuntia. Millainen kuori, pehmeä vai kova. Onko rapsakkaa vai ei. Ainoa asia mistä ei tule haloota  on varmaankin muoto. Pitkulainen sen olla p...

Reissussa tällä  Martiniquen saarella on tullut törmättyä muutaman kerran tähän ilmiöön ja tietysti vanhana rumpalina on herännyt mielenkiinto asiaan. Ja kun saarella asuu vielä oma antropologi tytär, niin helppo oli asiasta tietoa  häneltä tähän lypsää:) Bèlèrumpu on Martiniquelainen rumpu ja samalla myös heidän trationaalisen perinnetanssinsa nimi.  Alun perin rumpua yritettiin kovertaa puusta, mutta se ei oikein toiminut eikä myöskään tietenkää orjilla sallittu omistaa mitään sen kaltaisia teräaseita rummun valmistamiseksi. Hyvin pian löydettiin rommitynnyrit oivallisiksi rummun aihioiksi. Rumpu poikkeaa oleellisesti afrikkalaisesta djembestä joka on muodoltaan enemmän pikarin muotoinen ja huomattavasti pienempi. Myöskin Bèlèn soittotapa on täysin erilainen. Bèlèä soitetaan istuen makaavan rummun päällä hajareisin. Tekniikkaan kuuluu että samalla kun soitetaan, niin voidaan kantapäällä hallita rummun kalvon kireyttä. Rummun lyöntikalvona käytetään lampaan nahkaa, jolla...

Kylän keskustaan oli rannan viereen rakennettu iso screeni, josta MM jalkapallon loppuottelua Ranska vastaan Argentiina pääsisi seuraamaan. Valtaisa määrä ihmisiä vaeltaa eväät, juomat ja ranskan liput mukana kohti esityspaikkaa. Ja sitten.... pas de connection...ei yhteyttä. Porukat istuu kiehuen auringonpaisteessa tuijottaen tyhjää ruutua. Osa kaivaa kännykät taskuistaan ja yrittävät seurata sitä kautta tuloksella että myös mobiiliverkko kaatui. No lopputuloksessa kaatui myös Ranska.  Mutta pas de problème...lätkän MM kisat alkaa jo tulevana huhtikuussa😆 Täällä joulu otetaan tosissaan. Sitä aletaan jo juhlimaan marraskuun puolivälissä ja loppuu kolmen kuninkaan juhlaan eli  meidän loppiaiseen. Ihmiset kulkevat tonttuhatut päässä ja joulukoristelua ei voi sanoa pidättyväiseksi. Täällä satsataan kunnon bling-blingiin ja siinä ei säästellä. Toisaalta aatto on täällä vielä ihan normi työpäivä ja Tapaninpäivääkään ei ole. Kaikki satsataan joulupäivään. Myös lahjat jaetaan vasta ...

  Lastenlapsilla alkoi loma ja saimme kaikki eilen illalla luoksemme yökylään. Hyvin mahduttiin sohvalle ja ilmapatjalle. Frida käy Seminaire Collegea, joka on yksityiskoulu, lempiaineita koulussa ovat englanti ja musiikki. Koulussa pitää olla valkoinen kauluspaita; jossa on koulun logo ja jalassa farkut. Koulu alkaa klo 7.30 ja loppuu klo 16. Keskiviikkoisin koulu loppuu klo 12.00; se on harrastuspäivä. Frida tykkää piirtää, laulaa ja siivota omaa huonetta. Lucas käy Ecole Maternelyä ja päivän pituus on klo 8.00 -16, keskiviikkoisin on vapaapäivä. Mutta nyt siis joululoma ja koulu alkaa taas 3.1.2023. Kaikki aamulla autoon ja retki rannalle alkoi. Rauhallinen Karibian meri oli hyvä uimiseen, ei niin suuria aaltoja. Snorklausta, hyppyjä laiturilta ja ihanaa uintia monta tuntia lämpöisessä vedessä, vesi nyt plus 28 astetta, ilma 30 astetta. Syötiin rantaravintolassa ja pulahdettiin aina välillä uimaan. Vaari ja mumma täysillä  mukana; iloinen päivä. Sitten shoppailemaan isoon m...

Kävelyreissu lähimpään kauppaan on hyvä tehdä aamupäivisin, koska lämpötila iltapäivisin on 30 astetta ja hiki virtaa. Onneksi kaupan takapihalta pääsee rappusia pitkin mereen vilvoittelemaan. Asunnon liesi on hieno ja kattiloihin on yksi pidike; joka käy kaikkiin malleihin. Nopea lounas valmistuu spagetista ja valmiista purkkikastikkeesta. Hintataso kaupoissa on aika lailla sama kuin meillä Suomessa. Juustot ja juomat edullisempia. Tomaatit täällä myös kalliita. Paikallinen olut Lorraine on hyvää, 5% ja 25 cl pulloissa. Sardiinit ovat hyviä ja patonki rapeaa. Ananas on edullista ja makeaa jälkiruokaa. Ihme kyllä nälkä iskee täälläkin kuumuudessa aina klo 12 aikaan, pieni ja kompakti keittiösaareke toimii hyvin. Nyt odotellaan putkimiehiä paikalle, pieni operaatio tiedossa ilmeisesti vessan seinämän tilanteesta; ei mitään vakavaa kertoi paikan omistaja. Täällä on kylpyhuone ja vessa erikseen. Makuuhuoneessa on iso ja mukava sänky ja hyvä moskiittoverkko. Iltaisin tulee moskiitot väijym...

Tänään kävelyä meren rannalla ja simpukoita keräten. Aaltojen kanssa kisaillen ja hyppien tunsin olevani villi ja vapaa, niinkuin joskus lapsena ja nuorena. Halu hupsutella säilyy vielä yli kuuskymppisenäkin.       Eeva Heilalan runo ilahduttaa: "Siitä on jo kauan/ kun minuun meni metsätähti/ ja yhä se kukkii." Kukkaa sisällämme kannattaa varjella. Kävimme myös torilla ostamassa suuria avokadoja ja pieniä banaaneja, maukkaita täällä auringossa. Majapaikkamme terassille näkyy meri ja sen äänet kuuluvat koko ajan; se on musiikkia sielulle ja saa mielen rauhoittumaan ja jotenkin myös olon runolliseksi. Saarielämää:-) Kari:  Vähän niin kuin kossu Suomessa niin Martiniquella on virallisena kansallisjuomana sellainen kuin Ti`Punch. Se on kreolia ja väännetty ranskan sanasta Petit Punch, joka suomeksi tarkoittaa "pientä punssia". Jos talon isäntä  ei tajua vieraalleen sitä heti tarjota, niin se aiheuttaa onnettomuutta  hänelle jatkossa. Drinksu itsessään on aika p...

Elämässä tulee sellainen hetki, että voi hellittää työelämästä ja lähteä reissaamaan. Niinpä myös heräsi idea jatkaa meidän Reissublogia. Varhennetulla eläkkeellä ei ole hullumpaa, ja koska tytär perheineen asuu Karibialla Martinique saarella, niin mumma ja vaari pakkasivat reppunsa täyteen joululahjoja ja matkaan lähdettiin. Tervetuloa mukaan blogin seuraajat; luvassa on kuvia, videoita ja kertomuksia reissusta. Hei me lennetään! Anne: Herätys klo 03.00 ja taksilla kentälle. Lumimyrsky oli onneksi loppunut ja matka sujui hyvin. Lento Pariisiin meni nopeasti ja kentällä terminaalin vaihtokin onnistui meiltä maalaisilta. Jouluinen tunnelma Pariisissa, jossa pikku pakkanen ja aurinkokin näyttäytyi. Lento Fort-de Franceen oli ajoissa, ja iloisin mielin kohti omia istumapaikkoja. Sitten alkoikin odotus, lento Bordeaux:sta oli myöhässä ja matkustajia jäätiin odottamaan. Ensimmäinen tunti sujui leppoisasti, sitten jatkui jo toinen tunti ja nälkä alkoi kurnia vatsassa ja harmitus alkoi nousta...