day five

Tänään on ajettu Saksa halki poikki ja pinoon. Yllättävän pieni maa, reilut 650km meni kuudessa tunnissa. Teitäkin tänne ollaan vasta rakentamassa päätellen jatkuvista tietöistä.
Ajateltua ruuhkaa ei ollut ollenkaan, vaan matka joutui jouheasti. Välillä autonrenkaista kuului outoa lonksutusta, aivan kuin renkaista olisi rämmäleet hakanneet tiehen. Teiden paikat ne siellä vain lonksusivat. Johtuu varmaan siitä, että oikeanpuoleisin kaista on varattu panssarivaunuille ainakin liikennemerkeistä päätellen. Jos pysyttelee ohituskaistalla ja ajaa kahtasataa on tie alla huomattavasti hiljaisempi.

Pakkasta -2 ja lunta alkoi näkyä pölysokerin omaisena Hannoverin kohdalla. Tiet olivat paljaat lumesta. Tulo Lyybekkiin illalla ja syömään taas hotellin toisella puolella olevaan kiinalaiseen. Annokset taas aivan valtaisat...hyvä Saksan kiinalaiset. Tänään jo annettiin neljä euroa riksaa, oli ne sen verran isot annokset. Ei jaksettu lähteä Lybekin hansakaupungin vanhaa osaa ihmettelemään. Siksi että; 1. Maha aivan täysi. 2. Ulkona aivan helvetin kylmä ja kalsea tuuli. 3. Keski-ikäinen laiskuus.
Tämä Pohjois-Saksahan on aivan yhtä pimeä kuin Suomikin. Ei täällä kuitenkaan kukaan valita mistään kaamosväsymyksestä tietääkseni. Täällähän talvi tuntuu olevan loppumaton marraskuun pimeys kylmyytenä ja ankeutena.

Maataan sängyssä ja lauletaan Samuli Edelmannin laulua; Peggy... juonut monta pitkää lyybekissä....syy siihen on.....( Annessa) ei vaiskaan, kartanlukija näytti tänään kyntensä ja ohjasi meidät jatkuvasti oikeille reiteille, vaikka välillä oikoiltiin syrjäteitä. Naisella tuntuu nykyään olevan kartta hallussa, vaikka itse eksyykin aina suunnasta isoissa kaupungeissa ollessaan jalkamiehenä. Huomenna kutsuu Tanska ja sen jälkeen Sverige...siellä viimetietojen mukaan on Norjasta leviämässä lumisade eteläiseen Ruotsiin.
Nyt sängyn lämpöön ja kullan kainaloon...hej på dej...