Tekstit

Rättärillä vuorille

Kuva
  Ollaan meidän maja valittu Airbnb kautta ja sieltä tippuilee ehdotuksia loma aktiviteeteiksi jos makoilu alkaa kyllästyttää. Kilahti meiliin mielenkiintoinen elämys joka tehtäisiin vanhalla Citroën 2CV:llä ajellen vuorille käyttäen pieniä teitä läpi viiniviljelyalueiden. Hintakaan ei ollut paha, kaksituntisen saisi 45eurolla per nenä.  Loisto idea, tästä siis vaimolle synttäriylläri! Auto ja kuski tulivat sovitusti paikalle, eli ei sitten muuta kuin On-y-va!!! Keltainen vuoden 79- malli ampaisi kohti vuoria. Kuskimme Cyril tempoi vaihteita sisään ja 26 hevosvoimainen moottori lähti laukalle! En tilatessa kyllä arvannut millaiseen maastoon lähdemme. Video ei kyllä kerro totuutta, mutta ajoimme sellaisia polkuja jossa nykyaikainen auto olisi ollut valmis suoraan autokorjaamoon! Käsittämätön peli, auto kulkee keikkuen hurjien monttujen ja kivien yli ja vauhti ei kuitenkaan ollut mitään hiipimistä. Alkuperäinen sitikan idea oli, kun sitä 40-luvulla aloitettiin valmistaa, että maanviljeli

Céret musée d’art moderne

Kuva
  Les gens du voyage. Marc Chagall Nokka kohti vuoria suuntana lähes Espanjan raja ja siellä 1900-luvun alun maalaussuunnan kubismin mekkana pidettyä kaupunkia, nimeltään Céret. Kovia kundeja; Picasso, Braque, Matisse, Gris, Soutine, Dali, Miró ja Marc Chagall. He asuivat kukin vuorollaan lyhyemmän tai pidemmän aikaa kaupungissa. Osa kyseisistä herroista oli perustamassa tähän kaupunkiin Modernin taiteen museota.  Inspiraation lähteenä oli omanlaisensa valööri, mikä on nykyisinkin aistittavana täällä Pyreneitten vuorten sylissä. Pittoreski katalonialainen kaupunki ei ole koolla pilattu, siellä on  noin runsas 8000 asukasta. Museossa oli todella pysäyttävää törmätä Chagallin upeaan teokseen; Les gens du voyage. Sen äärellä hiljentyessä menikin hetki.  Linkki aiheeseen Tutustuimme myös museon näyttelyyn Max Jacob:sta; hän oli juutalainen runoilija ja taiteilija; joka kuoli Auschwitzin keskitysleirillä. Vaikuttava näyttely.  Käytiin samassa kuppilassa kahvilla kuin Picasso Max Jacob Salva

Jokaisella on valonsa

Kuva
  Täällä on tänään muisteltu samassa maisemassa vietettyä sapattivapaata vuodelta 2007, kun kävelimme aurinkoisessa säässä tutulle aallonmurtajalle. Silloin näin marraskuussa äänitimme jouluylläriä kavereille Suomeen. Teimme vaimon kanssa yhdessä sanoituksia ja yritin niitä veivata kitaralla ja erilaisilla soittimilla, kuten aamutossuilla. Tässä muutama kuva siltä reissulta. Läppärin kanssa käytiin autolla eri paikoissa lauluosuuksia äänittelemässä kun ei kehdannut meidän vuokrahuoneessa kailottaa.  Tänä syksynä muistin uudestaan sanoituksen ja äänitin sen. Tässä Linkki  uuteen biisiversioon😇

Hortoilua Etelä-Ranskassa

Kuva
Aamuinen maisema parvekkeelta  Tultiin taas pyörähtämään Etelä-Ranskaan viettämään vaimon pyöreitä, vaan ei muotoja:) Oltiin täällä viimeksi viisi vuotta sitten pyörimässä meidän lempi maisemissa Pyreneiden vuoriston sylissä. Asumme lähellä Espanjan rajaa pienessä asunnossa 7:ssä kerroksessa Canet-Plagen meren rannalla; josta on hyvä lähteä autolla tutkimaan lähikyliä. Kesällä tämä paikka on aivan täynnä turisteja mutta näin syksyllä on hiljaista. Sehän sopii meille. Lämpötila kuitenkin tähän marraskuun aikaan kuitenkin leppeät 20 astetta. Lento KLM yhtiön siivillä ensin Amsterdamiin ja siitä vaihto Touloisseen josta vuokrattiin auto. Viime kerralla otimme auton Sixt vuokraamosta jossa saatiin meille sumutettua 1000€ lisävakuutus autoon. Saatiin se kuitenkin jälkikäteen oikaistua. Siitä viisastuneena päätettiin tällä kertaa valita Europcar. Noh…. olin jo autoa varatessa Suomessa ottanut siihen lisävakuutuksen mutta silti tiskillä yritettiin kaupata vielä n.300€ lisävakuutusta!!! No heh

Karnevaalit

Kuva
 Taas on vuoden huippuhetki saaressa onnellisesti vietetty ja ohi. Nyt vaan jännätään kuinka paljon syntyvyys tällä kertaa nousi;) Tuo ei ole edes vitsi, koska oikeesti meno on karnevaalien aikaan todella hurjaa. Katolisessa kulttuurissa nyt alkoivat paastoviikot Pääsiäiseen ja silloin ei syödä lihaa eikä juoda rommia. Vielä n.10 vuotta sitten se otettiin todella tosissaan ja baarit oli kiinni ja tanssikielto päällä täällä koko saaressa. Karnevaalit ovat siis neljä päivää kestävät "kaikki ilo irti" bakkanaalit missä ei kursailla. Niihin valmistaudutaan koko vuoden ajan suunnitelemalla karnevaaliasuja ja treenaten yhteissoittoa bändien kanssa. Näin todella monta rumpu/tanssiryhmää, ja joissakin myös puhaltimet, niin ei se ole mitään humalapäissään kaljatölkkiin kapulalla hakkaamista!!! Hämmästelin soiton tarkkuutta ja yhtenäisyyttä. Välillä kuitenkin vedettiin aivan todella vaikeita synkooppeja. Huomasin että kaikilla kulkueeseen osallistuneilla ryhmillä oli kuitenkin joku lii

Ranskalaiset ovet ja lukot

Kuva
 Muutama huomio näistä ovista kun yrittää kulkea. On kyllä sellaiset arpajaiset välillä, että mikäköhän avain mihinkin oveen sopii. Vaihdettiin täällä saarella taas pariksi viikoksi uuteen Airbnb paikkaan ja avainlaatikossa, kun ymmärrettiin miten sen saa auki, odotti kasa nykkeleitä. Avaimethan ovat ulkonäöltään kuin ennen vanhaan mun Ladan avaimet. Tosin Ladaan oli helpompi päästä sisälle ja jos ei avainta kiertämällä lähtenyt käyntiin, niin sitten veivillä. Ranskalaiset lukkosepät ovat kekseliäästi keksineet myös sellaisen version lukon avaamiseen, että sinun täytyy nostaa oven kahvaa samalla ylöspäin kun kierrät avainta lukossa avataksesi oven...luoja, ennen kuin tajusi...varpaan kynsi mustana kun riuhdoin ja potkin ovea että millä jumaleisson tämä oikeesti aukeaa!!! Tänään aamulla katsomaan taloyhtiön uima-allasta ja mainostettua yksityistä pääsyä meren rannalle. Rouva oli tehnyt asian selkeytykseksi oikein videon Youtubeen.  Eli ei sitten ollutkaan ne huoneiston esittelyssä ollee

Kuolema vaanii palmun takaa

Kuva
  Raflaava aloitus, mutta ollaan luettu ja seurattu paikallista uutisointia kauhulla. On ollut paljon hukkumistapauksia ja niistä voi sanoa ja todeta että aivan turhia! Kolmen viikon aikana mitä ollaan täällä ehditty olemaan, niin jo kuusi henkilöä kuollut hukkuen. Yleensä niissä on osallisena jo ikääntynyt henkilö, yleensä mies, joka on itseään päivän grillaillut rannalla ja sitten rommikrapulassa lähtenyt kroolaamaan. Kuumuus on ihan normi terveenkin fysiikkaa koetteleva, saati sitten vaikka sydänsairaille. Yksi onnellisesti päättynyt tapaus oli kanadalaisesta perheestä, joka oli ilman opasta lähtenyt kiipeämään tulivuori Peleén huipulle. Vuorihan on 1400m korkea ja sinne kiipeäminen vie edestakaisin noin 6 tuntia. Tulivuoren huippu on yleensä aina pilven sisällä ja iltaisin vielä tulivuoren kalderaan syntyy sankka sumuseinä. Voi helposti ajatella että kyllähän vuorta aina alas pääsee, mutta sankassa sumussa et pysty löytämään takaisin alas vievän polun suulle. Perhe joutui yöpymään