kuin jouluaatto

Anne: Nyt se on tässä; vapaa ja avaimet on luovutettu. Aika hymyilevä olo. Hauskinta on muuttaa ajan tajua, ei enää kellon mukaan vaan jonkun syklisen ja mystisemmän ajan tajuaminen on alkanut. Voin luopua kalenterista, kännykästä ja palavereista. Jotain pienen tytön fiilistä, kun makasi ruohikossa ja katseli pilviä. Olon huomaa kehossa, lihakset ovat painavia ja askel melkein hyppelevä... Kuin kissa kehräämässä ikkunanlaudalla tai se suomenhevonen laukkaamassa ihan vaan huvikseen. Sitä huokaisee ja antaa vaan itsensä olla. Tuulikin on tänään lämmin; vaikka se muistaa tuiskut ja myrskyt. Tervetuloa syyskuu, laitan mokkasiinit jalkaani! Kari:AAAAARRRRGGGHHH!!!!! nyt se ALKAA.Työpaikan ovi on suljettu ja seikkailu alkaa. Tänään heti duunin jälkeenAlkoon ostamaan kaikkea Ranskalaista hyvää juomaa, kuten tietenkin calvadosta ja viinejä juuri siitä seudulta mihin ollaan menossa. Eli esimerkiksi tätä pyreneitten ihmeviiniä Duc de Larsania...Situe´ au pied des Pyrenees, le vinoble du Madriran...